tiistai 30. syyskuuta 2014

Ei Habitaressa

Kun on saanut päivittäin olla kauniiden asioiden, tässä tapauksessa aitojen ja vanhojen rakennusosien ja pihapiirien kanssa tekemisissä, tuntuu ettei sisustusmessuilla nyt tänä vuonna ole tarjottavaa minulle ihmis -ja tavarapaljouksineen.
Varmasti on paljon uutta ja hienoa tuotetta ja suunnittelijaa esillä. Vanhassa usein on vaan vara parempi. Kauneutta on silmissäni vedetyn lasin viehkeä loimu, kartanon peilissä häivähdys mennyttä taikaa. Opiskelin itseni sisustajaksi huomatakseni että kauneimmat asiat on keksitty jo. Yhdistelemisen taito ja kyky nähdä toisin onkin se punainen lanka, ainakin minun punainen lankani.
Olen koonnut omannäköisen, ehkä aika epätavallisen kokoelman koulutusta ja työkokemusta polullani rakennusmaalauksesta restaurointiin ja siitä sisustukseen. Mielessäni yhdistän kuitenkin mutkattomasti nämä kolme kiinnostuksen kohdettani yhteen.
Työelämää katson nykyisin uusin silmin, ja onnekseni olen huomannut sen voivan olla myös yhdistelmä erilaisia mielenkiintoisia juttuja, pienistä paloista koottuna, yhden ison sijaan.
On vaatinut rohkeutta valita asiat oman pään mukaan, mutta kehen tässä maailmassa sitten uskoisi jos ei itseensä?
Kun ei kerran kuvat blogiini ilmesty, avataan sitten päänsisäistä maailmaa tekstin muodossa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti