ken kukista kaunein

ja kellarista talviunilta haettu pelargonia uusissa mullissa!
Pitihän se käydä kukkakaupan kautta hakemassa vähän kevättä sisälle, helmililja kynttelikössä ja basilika ruosteisessa kruunussa.
Ulpukanlehtiä, kesä tule jo!
Alla omenapuun...
Punastunut syyshortensia.
Syyshortensian kukka valkoisena.
Löytöjä omalta pihalta...
Olin heitellyt kukkapenkkiin päin keväällä auringonkukansiemeniä ja tässä tulos. Etanalle oli näköjään maistunut lehdet.
Varjoliljan siemenkodat ovat kuin taideteos sinällään.
Mikä kumma tämä on joka ilmestyi meidän kukkapenkkiin?
Kesäkukat keikaroi vanhassa ammuslaatikossa.
Istuttamani apilansiemenet lähti hyvin kasvamaan, tästä tulee auringonotto"matto" pihamaalle.

Muratti kestää paahdetta puukatoksen seinällä.'

Omenapuun katveessa on vähän varjoakin.

Elämän monet sävyt, musta tulppaani Hollannista.

Juhannusruusu on ihan täpötäynnä nuppuja jotka puhkeaa kukkaan pian.

Pioni pääsi "turvaan" heinäseipäiden suojiin pihaleikeiltä.
Tuttavalta saatuja perennantaimia kukkapenkissä.
Orvokit rautapadassa ilta-auringon valossa.
Tulppaanit, varma keväänmerkki. Mieli ainakin halajaa jo kohti vihreyttä ja valoa.
Kimppu pihalta.

Liljankukka, vaan ei lumivalkoinen niinkuin piti. Aina ei saa sitä mitä tilaa.
Pörriäiset koiranputkessa.
Keväiset tulppaanit.
Horsma pellonlaidalla.
Upea, lähes musta kukka, mikähän mahtaa olla kyseessä?
Puutarhaa mun makuun...

Lasipallo omenapuussa.
Kaatunut puu jonka juurella kasvaa sinivuokkoja, sinnikkäästi valoa kohti. Kun elämässä tapahtuu menetyksiä, voi jotkin luonnon järjestämät asiat näyttäytyä erityisen kauniina ja lohduttavina.
Kaikkien äitien kukka.
Mårbacka pelargonia.
Näihin ei vaan koskaan kyllästy.
...ja ylhäältä alaspäin
Mårbacka pelargonia vähän venähti.
Näitähän tulisi leikata keväisin ennen istutusta mutta tätä yksilöä en kyllä paljon ole raaskinut kun on niin persoonallinen tapaus.
Sipuleina istutetut lollipop liljat, nämä valaisee kauniisti pihaa illalla kun ovat isoja ja vaaleita.
Mun kukkapenkissä saa kasvaa kaikenlaiset kukat.
Tarkoitus olisi saada pihasta sellainen cottagegarden tyyppinen rönsyilevä kesäpaikka minibudjetilla ja suurella sydämmellä, jota se jo osaltaan onkin.
Kyseessä kun on rintamamiestalon piha josta löytyy omenapuita juhannusruusuja ja muita perinteisiä juttuja.
Rikkaruohojen kitkemistä en ehdi enkä tahdo harrastaa, istutan vaan uusia ihanuuksia vähitellen ja nautin niiden kauneudesta.
Kuka sanoi että puutarhanhoidon pitää olla vakavaa!
Näitä istutin pari kesää sitten aletaimina hankittuina.
Varjolilja, kaunein kohtaamani rikkaruoho, näiden mukuloita kun saisi vielä valkoisena niin olisin onnekas.


















Tuttavalta saatuja perennoja kiviaitaa vasten, pelastettu kaivurin alle joutumiselta.



Pelargonian kukka. Joidenkin mielestä se on mummokukka, toki onkin ja kaunis sellainen. 

                                        MÖKIN KUKKAPENKIN KOHENNUS:












Ilta pimenee ja kynttilät syttyy...

Mökin vanha kukkapenkinjämä herätettiin uudelleen henkiin reilulla määrällä uutta multaa ja hevosenkakkaa, päivä vierähti ja uusia lihaksia alkoi löytymään kiviä pyöritellessä...















2 kommenttia:

  1. Hieno sivu!
    Tästä haluan kertoa kaikille ystäville, kauniita kuvia ja tunnelmia valkoisen pelargonian hengessä.
    Kauneus on niin tärkeää elämässä, ajattelee minnahelena:)

    VastaaPoista
  2. Ihanat, varsinkin noi kuvat mökiltä!

    VastaaPoista